Tulin siihen päätökseen että tämä blogi on tullut elämänsä päähän, joten täällä en enää päivitä.

Jos teitä kiinnostaa lueskella juttujani siirtykää osoitteeseen http://keijuelamaa.blogspot.com

Kiitos kaikille jotka täällä ovat viihtyneet.

 Vietin eilen mukavan illan ystävien kanssa. Pikkujoulu tunnelmaa oli luomassa pullo elyseetä sekä punainen että valkoinen glögi, muiden juomien kera, naposteltavaa unohtamatta. Nautin illasta täysin siemauksin.

Illalla vielä pitäisi olla kisapukujen hakeminen. Jes!

Toinen tämänpäivän asia on joululahjalistan rakentaminen, toisin sanottuna tyttö lähtee kaupungille kynän, paperin ja kännykän kameran kanssa. Sekin on positiivista.

Sekä se että luokkis vastasi mun meiliin, nyt toivotaan että tämä meni perille. Niin pääsisin takaisin kouluilemaan. Tekisi hyvää. Enkä pistäisi pahakseni.

Ja vielä se että A. on kaiketi ensiviikolla tulossa Helsinkiin.

Kaikki tämä saa minut hymyilemään. Ehkä maailma viimein ymmärsi minua ja ymmärsi kuinka se on kohdellut.

Kaipaan Lontooseen

Tytölle tuli aivan kamala ikävä joulua ja talvilomaa. Sekä vuokatinvaaran shiluettia pimenevässä helmikuisessa pakkasyössä. Sitä pakkasen pauketta ja rauhaisaa hiljaisuutta. Onneksi tiedän pääseväni tänäkin talvilomana sinne. Ja vielä aivan rinteen viereen. Eli voi tehdä öisiä kävelyretkiä keskellä kaikkea sitä avaruutta.

Kuitenkin pelkään että selviänkö sinne asti, mitä jos en jaksakkaan. Pelottaa. Toisaalta on pakko, jengi tarvitsee mua ja mä niitä tyttöjä. Sekä tahdon päästä vielä halaamaan sitä poikaa(A). On ikävä. Tajusin tuossa viimeviikonloppuna Jkylässä ollessani, oikeasti välittäväni pojasta. Hämmentävää. Ikävä kuitenkin.

"Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä"

Ajatus vaan looppaa päässä. Miksi en ymmärrä. Ku ajattelin tapahtunutta viel uudestaan, nii ei siinä ollu mitään sparklea edes. Miksi siis jumitan? Sen takiako että se on jumittanut tuolla päässä jo pidempään? Ja se että yritin olla ajattelematta ja silti ajatus harhaili L:ään. En ymmärrä.

Musiikkikin pyörinyt jännillä urilla tänään. Ja duunissa oli tylsää.

Kaipaan Jyväskylään.

Angstangstangst... Ahistaa...

V*ttu

Tyttö tahtoo tuccaa, tanssimaan ja jotain Muuta.

Mutta silti se ei tiedä mitä he haluaa. Tai no tietää mutta tietää ettei voi saada.

*Hajoaa*

KRÄKS...

Herra saa luvan olla L.

Music is everywhere!